Uusi tutkimus Suomesta – Tilli ym. 2026 (Helsingin yliopisto) – havaitsi, että 34 vegaaniaikuisesta 28 (82 %) käytti jodilisää. Tutkijat arvioivat, että vegaanien jodin saannin mediaani oli noin 109 (87–152) µg [mediaani sekä 25.–75. persentiili].
He raportoivat myös, että neljä vegaania (28 %) käytti omega-3-ravintolisiä.
Kirjoittajat päättelevät:
"[...] jatkuvia toimia tarvitaan tukemaan henkilöitä, jotka noudattavat [vegaani- ja kasvisruokavaliota], sillä eläinperäisten elintarvikkeiden poisjättäminen tai vähentäminen – ellei siihen liity riittävää ravitsemustietoa keskeisistä kasvipohjaisista tärkeiden ravintoaineiden lähteistä – voi lisätä riittämättömän saannin riskiä. Erityisen huolestuttavia ovat jodi ja pitkäketjuiset n-3-rasvahapot."
Mielestäni tämä johtopäätös on suurelta osin tarkka, ainakin vegaanien osalta – mutta viimeinen lause vaikuttaa melko epätarkalta.
Toisin kuin useimmissa aiemmissa tutkimuksissa, tämä tutkimus osoitti, että arvioitu jodin saanti oli lähellä suosituksia – jotka eivät ole täysin kiistattomia – ja siten melko lähellä riittävää tasoa. Kirjoittajat saattavat kuitenkin tarkoittaa, että jodi on huolenaihe, vaikka heidän tutkimuksensa ei tätä osoittanut. Tämä on totta.
Se, että pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen suora saanti – eli EPA/DHA-lisät vegaanien ruokavaliossa – olisi hyödyllistä, on erittäin kiistanalainen väite, erityisesti vegaanien kohdalla, joilla on kohtuullisen terveellinen ruokavalio ja suhteellisen korkea alfa-linoleenihapon (ALA) saanti. Tässä tutkimuksessa ALA:n saannin arvioitiin olevan noin 3–6 g päivässä aikuisilla vegaaneilla – 1 ruokalusikallinen pellavansiemenöljyä sisältää noin 7 g ALA:ta.
Ajatus siitä, että pitkäketjuiset n-3-rasvahapot olisivat "erityisen huolestuttavia", on siis edelleen kiistanalainen väite.
